Ensimmäisenä koulupäivänä oppimani laulu ei ole vieläkään jäänyt unholaan. Kansakoulu oli keltaiseksi maalattu kaksikerroksinen puurakennus. Istuin toisessa kerroksessa olevan luokkahuoneen takaosassa paripulpetissa yhdessä lapsuusajan ystävättäreni kanssa. Opettaja oli hieno; tukka oli permanentattu, mahdollisesti värjättykin vaaleaksi, huulet oli punattu, sammalenvihreän mustakuvioisen leningin vyötäröllä oli musta nahkavyö. Ei aikaakaan kun opettajan kädet olivat jo harmoonin koskettimilla ja pian luokkahuoneen täytti Saunavihdat-laulu. Ensimmäinen säkeistö opeteltiin ensimmäisenä koulupäivänä.


Lapsoset ketterät kotihaasta
koivusta oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä.
saunahan vihdat laittaa.

:,:Lauteilla saunan kotoisen taas
illalla kylpy maittaa:,:

Toisena koulupäivänä laulettiin jo toista säkeistöä.

Pehmyt on lapsista aina vihta,
äiti jos on vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan,
toisin on vierahassa.

:,:Jospahan säilyis äidin lapset
kylmältä maailmassa:,:

Tuolloin oli vuosi 1958 ja päivä oli syyskuun ensimmäinen.

Muita tuon ajan lastenlauluja olivat mm. Pieni nokipoika, Jänöjussin mäenlasku, Oravan pesä, Metsämökin ikkuna, Karhunpoika sairastaa, Talvihalla (Ratiritiralla tuli talvihalla...), Suutarin emännän kehtolaulu. Osaa lauloin koulussa, osaa kuuntelin radiosta.