Lastu huasto miut kirjottammaan omalla murteella sellasen jutun, missä olis nuo alla olevat lauseet. 

-Siskoni punainen hame mahtuu myös minulle.
-Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi?
-Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotat.
-Matkustin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta-
-Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta?
-Ostitko sen hameen, minkä näimme viime viikolla Hennes&Mauritzissa?

Tästä se alakaa. Yhen kerra joskus 1950-luvun puolvälissä nuapurin täti vei miut ja miun leikkikaverin Ritun kahtomaan kiitojunnoo.   Muistatteko työ sellasen kiitojunan? Tummanvihreeks se oli mualattu.  Kilometrin verran jouvuttiin kulukemaan mehtäpolokuu pitkin, että piästiin raan vartee.  Miula oli tiijossa, että kesemmällä matkustaisin kiitojunalla Helsinkiin tättii kahtomaan. Se huave ei kuitenkaan totteutunu. Kävi näet niin, etta mie matkustinkii perheen kanssa Helsinkiin linja-autolla, kun "sinikka" (= sininen paikallisbussi) sattu jiämään puomin tuakse Kyrönsalamessa eikä myö ehitty junnaa.

Pari kessee myöhemmin tapahtu sellasta, että  jo heti uamusta yhtenä kesäkuun päivänä mänin ulos uottamaan Ritua. Miula oli Ritulle näytettävvöö. "Kaho Ritu! Siskon punane mekko mahtuu miulekii.", huusin portailta. Näin heti Ritun nuamasta, että se ol vähän katteelline. Mitä mie nyt mahtumisesta mänin puhumaan. Mekko ol oikeesti liian pitkä miule.

Sitten otin puuhheeks muantiijo kesäläksyn. Sen olin tehnyt heti herättyvväin. Piti osata laittoo jokien nimet Suomen kartalle oikeille paikoille. "Tarvihetko sie appuu siinä kirjotushommassa, minkä muantiijjo opettaja anto?", kysyin Ritulta. "Kahotaan syksymmälä. En tiijjä vielä.",  oli Ritun vastaus.

Koska oli lämmin ilima, ehotin Ritule, että lähettäis uimaan kahen jäläkeen. "Soppii, tehhää niiku sie ehotit. Miun isän äit on meilä käymässä ja se sano tulevansa meitä hakemaan siinä varttia vaila kuus.", vastasi Ritu.

Kyllä myö uitiinkii pitkään. Piti oikein panna villanuttu piäle ku noustiin veestä. Siinä ku uotettiin Ritun mummoo, ruvettiin leikkimään mielikuvitusleikkiä. Kummannii piti esittee toisele yks kysymys.

Ritu alotti kysymällä: "Ootko nähny missään isoveljein kännykkätä?" "Ei siula oo veljee ja mikä muka se kännykkä on?", oli vastauksein?. Mie puolestain kysyin: "Ostitko sie sen hammee, mikä myö nähtii Hennes ja Mauritsin ikkunassa viime viikola?" "Ei miula oo rahhoo ostoo hametta ja sitäpaitsi koko kaupunnissa ei oo sellasta kauppoo ku Hennes  ja Maurits. On vuan Huttu-Hirvonen ja sieläkii myyvvää vuan kankaita", kuulu vastaus.

 Tämän huasteen suap napata kuka haluvaa.