Oli vielä maaliskuu, kun istuin aamupäivällä keittiössä ruokapöydän ääressä. Satuin katsahtamaan ulos ja näin harmaaturkkisen eläimen kiirehtivän hankea pitkin. Nappasin kameran äkkiä käteeni ja juoksin olohuoneeseen. Nopea laukaisu kohti liikkuvaa kohdetta. Se on siinä. Kettu hankiaiskävelyllä.
Eilen istuin saman ruokapöydän ääressä, mutta toisella puolella pöytää. Minulla oli näköyhteys makuuhuoneen kautta ulos. Sarvet siellä heiluivat ikkunan alareunan tasolla. Taas hiivin kameroineni lähemmäs ikkunaa. Kaurishan se siellä. Oikein kauniin vaaleanruskean karvan peittämät sarvet oli yksilöllä. Oli tullut syömään pälvelle kanervia kolmen metrin päähän ikkunasta..
No tänään tuli pitkästä aikaa harmaapäätikka tuohon takametsään. Otin muutaman kuvan ikkunan läpi, mutta kun näytti siltä, ettei tikalla ollut kovin kiire minnekään, niin pukeuduin sukkelasti. Ulkona hiivin lähemmäksi.
Kenetköhän kohtaan seuraavaksi? Minulle tämä passaa. Mutta näitä suurempia eläimiä en toivo kylläkään pihalle.
Kommentit