Kesä on ehtinyt jo siihen vaiheeseen, että kasvustot ovat saavuttaneet maksimimittansa. Kosteutta ja lämpöä on riittänyt. Puuliiterin vieressä oleva kameliajasmike levittää tuoksuaan. Latvus on valkoisenaan.
Myös yöperhoset ovat hurmaantuneet pensaasta; morsiusyökkösiä ja mäntykiitäjiä suorastaan parveilee pensaan tuntumassa yön pimeydessä.





Keltaiset terttualpit ja vaaleanviolettiset myskimalvat kukkivat kilvan päivänkakkaroiden kanssa.




Minun ajanlaskussani loppukesä alkaa siitä, kun ensimmäiset syysleimut avaavat kukkansa. Onneksi se aika ei ole vielä alkanut.