Olimme mökkilomalla yli kolme viikkoa. Helteistä emme todellakaan joutuneet kärsimään; olisiko kohdalle sattunut kolme mukavan lämmintä päivää. Mutta saunan löylyihin toki päästiin joka päivä.


Vesi lämpeni heinäkuun ensimmäisinä päivinä uimakelpoiseksi. Sitä ennen järvessä ei arvannut käydä kuin kastautumassa.


Mustikkaan ei tarvinnut lähteä, mutta muikkuja sentään pääsimme savustamaan.



Metsäiselle mökkitontillemme oli ilmaantunut uusi kasvilaji. Vaniljantuoksuinen valkolehdokki on mukava
tuttavuus.


Onhan meillä siellä mökillä aina yksi kotieläinkin...järvestä vuosikymmeniä sitten nostettu hako, josta pienellä ehostuksella saatiin aikaiseksi kukko.  Talven kukko kyyhöttää ulkohuussissa.

Lähtöä edeltävänä iltana ohitsemme lensi symbolisesti kolmen kurjen muodostama saattue, josta saimme hätäisesti otetun kuvan.


Mökkielämä on jälleen muistoissamme. Tuskin enää tämä suvena matkustamme mökille , kun matkaakin
kertyy reilusti yli 300 km suuntaansa. Ajatukset ovat jo ensi kesässä.